Olohuoneen uudet hyllyt

IMG_9874

IMG_0979IMG_0977IMG_0976IMG_0978IMG_0987IMG_0996Olohuoneen ja entisen kirjastohuoneen, eli nykyisen makuuhuoneen välissä on iso, avoin oviaukko. Pienessä talossa avara näkymä onkin tavallaan kiva, mutta käytännössä (ja etenkin vauvan syntyessä) se on hieman haastava. Aukossa on nyt paksut, valoa läpäisemättömät verhot, jotta aiemmin nukkumaan menevä (siis minä, eli iltauninen)saisi unen päästä kiinni. Ääntä verhot eivät juurikaan eristä.

Päädyimme siihen, että makuuhuoneeseen tarvitaan lisää rauhaa ja olohuoneeseen kirjahyllymetrejä. Jani rakensi mittojen mukaan sopivat hyllyt vanerista ja minä maalasin ne samalla sävyllä, jolla talon ovenkarmit ja kynnykset on alunperin maalattu. Oikea sävy löytyi siten, että kipaisin rautakauppaan mukanani pätkä ovenkarmia ja vertailin sitten värikarttoihin.

Kaksi ohutta maalikerrosta hyllyihin ja 4mm taustavaneriin tapetti. Tapettihan ei tuolta kirjojen takaa juurikaan näy, kunhan pilkistää pikkuisen. Joka tapauksessa se on hauska yksityiskohta.

Oviaukon ympäriltä jouduin repimään pahasti aaltoilevan ja osittain revenneen pinkopahvin jo ennen Rönniin muuttoa tehdyssä remontissa. Raakalautaseinä oli tarkoitus maalata kuultavan valkoiseksi, mutta sehän jäi muuton jälkeen tekemättä. Seinä on kaunis noinkin, vanhoine lyijykynämerkintöineen kaikkineen, mutta päätin samaan remontti-intoon (=pesänrakennusvimma) maalata seinän ohennetulla valkoisella (ohennussuhde n. 2 osaa maalia ja 1 osa vettä). Samalla muurikulma, josta olen repinyt vanhat kerrokset (kaksi tapettikerrosta ja vanhaa sanomalehteä) näkyviin, pääsi paremmin oikeuksiinsa.

Makuuhuoneesta muutti vauvankaapin tieltä seinällinen kirjoja uusiin hyllyihin, äänieristys parani merkittävästi ja samalla makuuhuoneen puolelle tuli lisää seinätilaa. Kapeampaan oviaukkoon saa nyt myös koiraportin tai jopa oven, jotta haukut pysyvät tarvittaessa muualla. Ovi olisi mahdottoman kiva, mutta toisaalta pienessä tilassa hankala ja auki ollessaan tilaa vievä. Ehkä pitääkin suunnitella liukuovi vanhasta ovesta/ovista? Tähän tyyliin: (kuvat Pinterest)

Paitsi että oviaukon leveys on vain 80 cm, ja jotta ovi mahtuisi liukumaan, pitäisi sen olla kahdessa osassa. Todennäköinen materiaali taitaa siis olla vaneri. Hmmm. Tuumailemme ja palaan tähän vielä!

Keväinen remonttibuusti joka tapauksessa jatkuu, ja kunhan pääsen testaamaan Jeanne D’arc Livingin kalkkimaaleja, teen makuuhuoneen muutoksista sitten ihan oman postauksen.

P.s. Rahaa kului kirjahyllyihin yhden koivuvanerilevyn (n. 50€), vaaleanharmaan kalustemaalin (34€) ja siveltimien (8€) verran. Tapettia oli jämärullassa sopivasti ja valkoinen, mattapintainen seinämaali löytyi remonttivarastosta.

Täyttä höyryä

IMG_1221IMG_1226 IMG_1217 IMG_1209 IMG_1149 IMG_1192Talossa tapahtuu niin paljon ja purskauksittain, että en tahdo pysyä perässä. On päiviä, jolloin purkujätettä on kaikkialla, eikä mikään tunnu oikeasti edistyvän. Sitten on niitä päiviä, kun saa apukäsiä mukaan ja asiat loikahtavat eteenpäin niin vauhdilla, ettei tahdo edes tajuta. Ja kamera unohtuu kotiin tai työhuoneelle. Joten dokumentointia pitää suorittaa kännykällä. Alan olla todella toiveikas remontin valmistumisen kanssa. Valkopesu tuottaa tulosta, ja taloa alkaa valoistua vauhdilla.

Sileän pinnan alta paljastuu peiliovi

IMG_1052 IMG_1048IMG_1046IMG_1047IMG_1049

IMG_1069kuva 3 kopio 340-50-luvuilla oli trendikästä tehdä vanhoista peiliovista laakaovia, peittämällä oven pinnat kovalevyllä. Rönnissä on kahdenlaisia ovia: juuri näitä edellämainittuja peitettyjä peiliovia ja sitten tavallisia laakaovia, jotka ovat sisältä onttoja. Levytetyn peilioven tunnistaa oven päädyn rakenteesta. Jos kyseessä on peiliovi, näkyvät peilien kiinnitysrakenteet. Levytetyt ovet ovat myös painavia. Tavalliset laakaovet ovat kevyitä, ja koputellessa kumisevat onttoina. Irroitin levyt (ja ne oli muuten hemmetin tiukasti naulattu) alakerrassa kahdesta ovesta. Yläkerran ovet ovat harmi kyllä laakaovia, samoin kuin alakerran vessan ovi. Ylimääräiseksi jääviä peiliovia ei edes pysty vaihtamaan laakaovien tilalle, koska vanhassa talossa kaikki ovet ovat hieman eri kokoa.

Levyn irroittamisessa pääsee alkuun talttapääruuvimeisselin (tai puukon) ja vasaran avulla. Työnsin ruuvarin kärjen levyn saumaan ja napautin kevyesti vasaralla. Kahvat ja helat kannattaa irroitta ( ja työntää työhaalarin taskuun turvaan). Kun levyä saa hieman irtoamaan, on helppo jatkaa sorkkaraudan avulla. Tiukkaan naulattu levy on ihan turha yrittää saada kokonaisena irti (ja sitäpaitsi repiminen on mahtavaa..)