Lasikuistin raikastus

Kun reilut kaksi vuotta sitten muutimme Rönniin, jäi lasikuistin pintaremontti tekemättä, koska tekemistä vaan oli niin paljon ja kuistia tarvittiin koko ajan varastona ja tietenkin sisään ja ulos kulkemiseen.

Päätin jo talvella, että heti säiden lämmettyä tarpeeksi tartun pensseliin ja maalaan kuistin. Likaisen keltainen maali ruskean lattian kanssa oli todella tunkkainen, eivätkä tavararöykkiöt ja kuistille liian iso pöytäkään tilannetta parantaneet. Nyt seinien valkoinen väri on sama kuin eteisen ja sisäportaikon paneliseinissä -enkeli nimeltään. Vihreä lipasto muutti kuistille makuuhuoneesta ja se pitää sisällään työhanskoja, työkaluja ja koirien hihnat. Vaunuille jää kivasti tilaa myös.

Lattian maalaan ruudulliseksi jonain sopivana päivänä, kun ilma on kaunis, lapset poissa kotoa ja kissat ja koirat voivat olla ulkona koko päivän…

Vaneria lattiaan

     

Pohdin aikani olohuoneen ja kirjaston lattiaproblematiikkaa ja päädyin lopulta vaneriin. Juu, oikeasti. Raakalaudan ja kovalevyn päälle sovitettiin ja ruuvattiin 15 mm vanerilevyt. Vaneri tuntuu mukavalta jalkojen alla, ja uskon sen toimivan hyvin lattiana. Jotain elämistä saumakohdissa saattaa tietty tulla, ja seinien viereen jätettiinkin elämisvaraa. Kitattiin siskon kanssa kahteen naiseen ruuvinreiät ja satunnaiset oksankolot ennen maalausta. Sitten toinen kävi pensselillä seinänvierustat ja toinen telasi maalin lattiaan. Vaneri imi enemmän maalia, kuin arvelin: ohennetun pohjakerroksen jälkeen tarvittiin vielä kolme maalikerrosta, ennenkuin pinta alkoi näyttää hyvältä. Vanerin olemus kuultaa maalin läpi mukavasti. Aika näyttää, toimiiko valintani. Vaneriin päätyminen oli edullinen ratkaisu: olohuoneen, kirjaston ja Poikaipanan huoneen lattiavanerit ruuveineen ja kitteineen tulivat maksamaan alle 500€.

(harmaan sävy on muuten Uulan 1512, joka on mielestäni täydellisen kaunis harmaa)