Kesäpipo, häh?

Voi kesälläkin neuloa pipoja, voihan? Minä lupasin jo helmikuussa neuloa sellaisen hyvän sisälläkin pidettävän myssykän, mutta sitten tuli remontti ja muutto ja muutama muu pikku muuttuja… Nyt neuloin. Parissa illassa Louhittaren luolan Väinämöinen sportista (tuo tuhkanharmahtava on NIIN ihana väri) 4 mm puikoilla tuli todella hyvä peruspipo (vihdoin sellainen sopivan löysä ja oikean muotoinen).

Silmukoita loin ensin 96. Neuloin 3o,1n joustinta 8 krs, sitten jatkoin sileää oikeaa ja lisäsin ensimmäisellä kerroksella jokaiselle puikolle 2s (keskelle ja loppuun) Silmukoita yhteensä lisäysten jälkeen 104. Sitten neuloin menemään ja työn ollessa noin 20 cm (en löytänyt mittaa, joten tämä on arvio) aloitin sädekavennukset ensin joka toinen kerros (puikon keskellä ja lopussa 2s oikein yhteen) ja lopussa joka kerros.

Helppoa, mutta ennen kaikkea vihdoin löytyi juuri hyvä silmukkamäärä.

Harmaja on kyllä aika ohut ja ilmava, joten ehkä sitä voisi vaikka viileänä kesäaamuna meren rannassa pitää… (hehheh)

Ihan pihalla

Rönnin pihan läpi kulkee hiekkatie jota käyttää lähinnä naapurusto. Ohikulkijat ovat käyneet nopeasti tutuiksi: autot, lenkkeilijät, pyöräilijät ja ratsukot. Korppu on ainoa, jonka mielestä samoillekin ohikulkijoille pitää joka kerta haukkua kamalasti… Ohikulkijoiden kannalta Rönnin piha taitaa olla melkoinen nähtävyys, ehtihän paikka kuitenkin olla muutaman vuoden tyhjillään. Nyt yllätyksiä riittää; milloin nurkan takaa juoksee mutainen possu röhkien tervehtimään, milloin tien vieressä käydään kissa-koira pihapainia, vähintäänkin pihaton aidalla on lauma lampaita ja hevosia moikkaamassa ja kas, joskus saattaa emäntä loikoilla hevosen selässä omenapuiden alla (hevosten välipalahetki nurmikolla). Eilen Bruuno lähti ohi kulkeneiden pikkuponien perään (koska rakastaa hevosia ja niiden perässä kipittämistä) ja minä Jopolla possua hakemaan. Kotiin tultiin ojanpohjaa iloisesti tonkien ja tyytyväisenä röhkien (possu, en minä).

Mörkö-koira ja Frida-kissa ovat bestikset. Pikkutyypit käyvät iloista painia pihamaalla ja sisälläkin, syövät samasta kupista ja nukkuvat usein yhdessä läjässä. Kun Frida (joka on tooodella kärsivällinen) kyllästyy Mörkön jatkuvaan painipyyntöön, hyppää se niin korkealle lipaston tai tuolin päälle, ettei pikkukoira enää yletä repimään korvia.

Kaikenkaikkiaan sekalauma toimii mainiosti tiiminä. Hevoset, lampaat, possu, kani, kissat ja koirat.

P.S. yläpalkin eläinosioon on päivitetty tietoja Rönnin asukkaista!

Porkkanaa pliiiz.

    

Porkkanaherkku on kauan, kauan sitten ystävältä saatu resepti, jonka taika ei vaan koskaan katoa. Helppo mössö maistuu lisukkeena lautasella, mutta ennen kaikkea hapankorppujen päälle lastattuna.

Porkkanaherkkuun tarvitaan:

5 porkkanaa

1 prk smetanaa

3 valkosipulinkynttä

tabascoa

suolaa

mustapippuria

(tuoretta chiliä hienonnettuna)

Raasta porkkanat kulhoon. Lisää smetana, hienonnetut valkosipulinkynnet ja mausteet (tabascoa ja chiliä oman sietokyvyn mukaan). Sekoita mössö ja anna vetäytyä hetki jääkaapissa (jos maltat).

Syödään mieluiten hapankorppujen päälle lastattuna, mutta myös paahdettu ruisleipä passaa mainiosti.