Raakakakkuja, mohairlankaa, skifisarjoja ja yöratsastusta

Teen mä täällä muutakin kuin remontoin. Oikeesti. Niinkuin vaikka raakakakkuja (tilauksestakin) ja sitten neulon ja tuijotan skifisarjoja Netflixistä. Kesä on saanut päivärytmin päälaelleen. Kun aamulla herätyskello ei herätäkään kuudelta, saattaa huomata nousevansa vasta yhdeksän maissa (minulle se on TOSI myöhään). Sitten vastaavasti illat venyvät holtittomasti, koska on valoisaa ja koska lapsillakin on loma ja koska aikatauluja ei oikeastaan ole. Ja keskeneräisiä projekteja ei malta jättää kesken. Ja vielä ennen nukahtamista pitää lukea kirjaa, jonka tarinaan jää kiinni.  Hevoset ovat laiduntamassa tien toisessa päässä naapurilauman luona ja aamuisin ratsastan ne sinne. Iltamyöhällä haemme hevoset yhdessä pienen metsälenkin kautta kotiin lepäilemään, nukkumaan ja kyhnyttämään. (hevoskuvat ovat suttuisia, koska kännykkä, ilta ja liike). Koitan säilöä kaiken tämän valon ja ajan syvälle muistiin, jotta sitten marraskuisina, pilkkopimeinä aamuina muistan, että kyllä se kesä taas tulee.

Tässä herkullisen raakakakun ohje vaikka juhannuspöytään:

Raakakakun pohjaan tarvitaan: 2 dl manteleita, 2 dl pekaanipähkinöitä, 1 dl taateleita, ripaus suolaa

Marjatäytteeseen tulee: 5 dl cashewpähkinöitä, 1/2 l tuoreita kirsikoita, 1/2 l tuoreita mustikoita, 1 dl sulaa kaakaovoita tai kookosrasvaa, 1/2 dl hunajaa, 1 rkl sitruunan mehua, 1 tl vaniljasokeria, ripaus suolaa

Pinnalle: vispattua kookoskermaa, mustikoita, kirsikoita ja viikunoita

Näin tehdään:

Leikkaa n. 24 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan leivinpaperi pohjan ja reunan väliin, jotta kakku on helpompi irroittaa ja siirtää valmiina.

Hienonna mantelit, pekaanipähkinät ja taatelit tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Lisää suola.

Painele pohjamassa vuoan pohjalle ja nosta jääkaappiin siksi aikaa, kun valmistat täytteen.

Hienonna cashewpähkinät tehosekoittimessa, lisää sitten mukaan mustikat ja kirsikat, joista on poistettu kivet. Lisää soseeseen hunaja, sitruunan mehu ja vaniljasokeri. Sulata kaakaovoi tai kookosrasva vesihauteessa ja sekoita nauhana soseeseen. Levitä sose vuokaan pohjan päälle. Nosta kakku pakastimeen tunniksi tai pariksi jähmettymään.

Vispaa jääkaappikylmä kookoskerma vaahdoksi. Nosta kakku pakastimesta ja levitä kermavaahto kakun päälle. Koristele vielä mustikoilla, kirsikoilla ja tuoreilla viikunoilla. Valmis kakku säilyy jääkaapissa muutaman päivän (ellei sitä syödä heti…)

Siitä tulee ateljee, osa 3

Paikatut halkeamat

ensimmäinen kerros kosteana

ensimmäinen kerros kuivana

kahdesti kalkittu, kuiva seinä ja maalatut ikkunanpokat

Tasoitin ja paikkasin seinien halkeamat ja lohkeamat kipsitasoitteella käsin. En edes pyrkinyt mihinkään täydellisyyteen, vaan ainoastaan pahimpien korjailuun. Ateljeen seuraava työvaihe oli seinien kalkitseminen. Kalkimaalaus on nopeaa ja mielestäni helppoa. Rönnissä käytämme ”taiteilija- ja maalaisjärkiversiota”, joka menee näin:

1. Osta säkillinen sammutettua kalkkia (30 kg, n. 30€), älä osta valmista kalkkitahnaa tai kalkkimaalia, jotka ovat kalliita ja riittävyydeltään surkeita. (Tämä on siis minun mielipiteeni, ei absouuttinen totuus)

2. Valmista kalkkitahna. Sekoita 5 osaa vettä ja 1 osa kalkkia isossa paljussa. Anna seoksen laskeutua yön yli, jolloin kalkki laskeutuu tahnaksi pohjalle ja pinnalle jää kirkasta kalkkivettä. Kaada tai kauho kalkkivesi varovasti toiseen astiaan (isoon ämpäriin). Siirrä sitten kertakäyttöön sopiva määrä kalkkitahnaa omaan ämpäriinsä. Lisää kalkkivettä, niin että saat ohuen, vellimäisen seoksen (tässä vaiheessa ohutta piimää). Rönnissä käytämme lisäksi kipsitasoitetta (jolla myös paikkasin seinät) lisäämään kalkin pitoa seinissä. Kipsitasoitteella vahvistettu maalierä pitää käyttää heti, sillä se alkaa kovettua.

3. Levitä kalkkimaali isolla ulkomaalauspensselillä tai kalkkihakkurilla. Työskentely on nopeaa ja roiskuvaa. Maalatessa näyttää siltä, että seinä vain kastuu ja tulee haalean harmaaksi. Työn lopputuloksen näkeekin vasta seuraavana päivänä, kun kalkkimaali on kuivunut.

Ateljeen alaseinät oli punamullattu, joten olin hiukan huolissani kalkin peittävyydestä ja värin sekoittumisesta (vaikka toisaalta, olisihan vaaleanpunainenkin ollut ihan ok…) Kalkkimaali kuitenkin peitti jo ensimmäisellä kerroksella tosi hyvin myös punamullatut osat. Levitin kalkkia kuitenkin vielä toisen kerroksen, eri suuntaan sivellen, jotta pinnasta tuli peittävämpi ja tasaisempi.

Kalkitsin samalla ateljeen ulkoseinän, joka oli tosi kulunut ja punamultaroiskeinen. Hyvä tuli.

Yli jääneen kalkkitahnan voi säilyttää suljetussa astiassa!

Kalkitseminen toi tilaan huikean määrän valoa, ja valon maksimoimiseksi oli pakko heti pestä ikkunat. Ostin myös alkuperäisen ikkunanpokamaalin väristä (keltamullansävyistä) maalia ja sudin ikkunanpokat sisäpuolelta. Ulkoseinää vasten nojailee vanha maitokatos, jonka korjasin ja maalasin odotellessani kalkin kuivumista (Koska joskus vaan pitää tehdä nättejä asioita hetken mielijohteesta) Katokseen tulee myöhemmin ateljeen lämmityspuita. Pienen pöydän ja tuolitkin toin kaiken remonttiromun keskelle, koska oli vaan ihan pakko.

Sitä tulee ateljee, osa 2

Blogissa on edelleen hiljaista, sillä en malta olla sisällä… Ateljeen remontti edistyy asia kerrallaan, ja olen päättänyt, että juhannuksena vietetään avajaisia. Jaan remontin useampaan peräkkäiseen postukseen, niin siitä saa jotenkin tolkullisen kuvan.

TÄSTÄ aloitettiin. Seuraavaksi purin vanhat vasikkakarsinat, joista rakennettiin uusi sisälampola. Seuraavassa vaiheessa (joka oli kaikkein yrjöttävin) tyhjennettiin homeiset heinät heinähäkistä (niistä tulee juhannuskokko). Heinähäkin rakenteet rälläköitiin irti.

Ilman kunnollisia hengityssuojia tyhjennyksestä ei olisi tullut mitään (paitsi ehkä myyräkuume ja pölykeuhko). Tyhjennyksen jälkeen lakaisin koko navetan pariin otteeseen, minkä jälkeen pesin lattiat vanhanajan ” vettä ämpärillä lattialle ja harjalla perään”-menetelmällä. Lantakourun kaadot oli onneksi joskus aikanaan suunniteltu hyvin, sillä kaikki pesuvesi valui kiltisti viemäriaukosta ulos. Pahin pölyäminen loppui pesuun. Minulle vaikeinta on koko ajan ollut odotaminen… Näen mielessäni valmiin ateljeen sisustettuna ja itseni siellä työskentelemässä. En vaan millään malttaisi odottaa, että pääsen viimeistelemään, sisustamaan ja lopulta kantamaan kalusteet ja tavarat sisään.