Rönnissä tehtiin viime keväänä putkiremppa ja samalla vaihdettiin ikivanha vesipumppu uuteen. Meillä oli loppukesästä ja pitkin syksyä kaikenlaista vesihaastetta milloin mistäkin syystä. Loppukesästä ja alkusyksystä vanhan rengaskaivon vesi oli vähän väliä lopussa pohjavesien mataluuden ja heikon sadetilanteen takia. Sitten huomattiin ylimmän kaivonrenkaan rapautuneen niin pahasti (tai se tuli vaan tiensä päähän), että kaivoon pääsi sateella pintavettä, mikä saastutti veden juomakelvottomaksi. Olemme siis ahkerasti keränneet kaiken sadeveden talteen ja kärränneet naapurista vettä eläimille ja kaupasta vesitonkkia ihmisten juomavedeksi. Päivittäinen vedenkulutus on pitänyt miettiä huolella. Moniko haluaa suihkuun, pestäänkö yksi vai kaksi koneellista pyykkiä, ja entä tiskit sitten? Kaivo puhdistettiin ja korjattiin loppusyksystä, ja pohjavesikin on vihdoin alkanut nousta. Uusi vesipumppu sen sijaan on pumppaillut itsekseen ja junnannut paikallaan ja nykinyt jo pitkän aikaa. Lopulta heräsin eräänä aamuna siihen, että pumppu käy ja käy ja käy ja käy… Oli ylikuumentunut ja tiltannut mokoma. Siis töpseli irti seinästä ja soitto putkarille. Pumppu tuli kuntoon pariksi päiväksi ja aloitti sitten taas temppuilun. Tänään se kuoli. Kai lopullisesti. Onneksi on takuu ja uusi pumppu tulee pian, mutta mitä tehdään sitä odotellessa?
– Kaivoämpäri. Rakensin pitkästä rimasta, ämpäristä, parista ruuvista ja roudarista kaivoämpärin, siis sellaisen pitkävartisen, jolla saa käsipelillä vettä nostettua. Kaivossa on nyt onneksi paljon vettä, joten kannoin eläimille juomavedet.
– Muuripata ja sauna. Onneksi on muuripata kellarissa. Täytin sen samalla ja tuikkasin tulen alle. Samoin kiitos puulämmitteiselle saunalle, jonka laitoin lämpiämään. Ihmisten peseminen ja astioidenkin onnistuu vatimeiningillä ja onhan siinä sellaista vanhanajan tunnelmaakin (hehe).
– Vessan huuhtelu käy onneksi kaatovedelläkin, siispä kymmenen litran tonkka pytyn viereen.
Että sillai kauheen hyvin on asiat. Sitä vaan mietin, että miksi pumpun kuolemat ja sen sellaiset tapahtuvat silloin kun on yksin kotona, kuumeessa (tosin eilen olin enemmän kuumeessa) ja olisi muutakin tekemistä.
No ehkä siksi, että ZEN. Vesihaasteen voi ottaa hidastamisharjoituksena. Se että keskittyy kantamaan vettä, peseytymään rauhassa keskellä päivää lämmitetyssä saunassa ja miettimään omaa vedenkulutustaan hidastaa ja rauhoittaa päivän, joka olisi ehkä lähtenyt liian kierroksilla muutoin etenemään.
Otan tämän metsäpolkuna. Koska kuten päälääkärini sanoi, on parempi kulkea elämänsä alkupisteestä loppupistettä kohti kierrellen ja kaarrellen metsäpolkuja, tutkien sivuteitä ja kiipeillen kallioilla, kuin paahtaa moottoritietä täysillä eteenpäin.