Alakerran makuuhuoneemme on pienehkö, mutta sopu sijaa antaa, eli pääkopan raapimisella ja pienillä muutoksilla siitä saatiin hyvä pesä myös vauvalle.
Oviaukkoon rakennettiin kirjahyllyt (joista oma postaus täällä). Pienen lipaston tilalle kannoimme kellarista vanhan liinavaatekaapin, johon saan omat vaatteni mahtumaan ja sen päälle vanhan seinäkaapin vauvanvaatteille ja tarvikkeille. Seinäkaappi on alunperin ollut Kurulan keittiössä, ja sieltä päätynyt puuverstaalle työkalukaapiksi, josta minä sen poimin mukaan Rönniin muuttaessa. Kaappi kaipasi huolellista jynssäämistä ja lopulta päätin maalata sen kokonaan, koska verstaan ja öljyn haju oli niin voimakas. Käytin ekaa kertaa Jeanne D’arc Livingin kalkkimaalia, ja tykästyin todella paljon! Maali on mattapintaista, peittävää ja lähes hajutonta. Maalipinnasta tuli juuri sellainen vanhanaikaisen oloinen, kuin toivoinkin. Oviin teippasin postikortteja, joita voi sitten halutessaan vaihtaa.
Viereen mahtuu pieni hoitopöytä, Tori.fi:stä löydetty ihan Ikean peruspöytä, jonka käsittelin samaisella kalkkimaalilla, mutta Vintage Green-sävyllä (koska vastapäisellä seinällä on saman värinen vaatekaappi). Hoitoalustaan ompelin uuden päällisen vanhasta kesämekosta. Hoitopöydän alatasolle mahtuvat kestovaipat mainiosti omiin koreihinsa ja seinäkaapin pikkulaatikot kätkevät pienet hoitotarvikkeet. Hoitopöytä on kokemukseni mukaan tarpeelinen muutaman ensimmäisen kuukauden ajan, ja sitten se saa lähteä kiertoon. Koko muutos hoitui taas aikalailla omia varastoja tonkien. Vain hoitopöytä, alusta ja maalipurkit ostettiin.
Perhepeti tulee olemaan öinen nukkumismuotomme ainakin ensimmäisen vuoden ajan, mutta saan ystävältä lainaan kattoon ripustettavan juuttikehdon kaiken varalta. Päikkäreitä siinä ainakin on hyvä ottaa silloin kun ei nuku ulkona vaunuissa.
Pienet vaatteet on viikattu kaappiin odottelemaan pientä käyttäjää. Viikot käyvät vähiin…