Juhannusmylläys, eli puutarhahommia minibudjetilla

Juhannuksena saimme naapurista mainion Avant-pikkutraktorin lainaan. Tyylillemme uskollisena olimme laatineet hirmuisen listan kaikkea, mitä Avantilla pitäisi saada tehtyä parin päivän aikana.

• Lantakasojen siivous pihaton takapihalta
• Etupihan maanmuokkaus uutta istutusaluetta varten
• Orapihlaja-aidan maasta kiskominen
• Kompostoituneen lannan kuskaaminen etupihalle
• Kivien kuljettaminen etupihalle
• 7 kasvulaatikon täyttäminen

Ja pari muuta pikku hommaa… Niinhän siinä sitten kävi, että juhannuksena emme grillanneet tai chillanneet, vaan mylläsimme innoissamme pihalla. Jani aamusta iltaan ja minä Ilonan päiväunien aikana sata lasissa ja muutoin lapsi selkärepussa tai rattaissa mukana hengaten. Iltaisin väsytti ja kolotti sellaisella ”tiedän tehneeni hommia”-tavalla.

Käsittämättömän paljon saatiinkin tehtyä ja minä rakastuin etupihaan uudelleen. Nyhjää tyhjästä -periaatteella tehdessä kaikki on vähän hitaampaa ja vaatii enemmän luovaa suunnittelua. Vaan kuinka ihanaa on löytää pihan perukoilta isoja ja pienempiä kiviä, kantaa niitä kasoihin ja pihalle, kontata kosteassa maassa kyynärpäitä myöten mullassa ja rakentaa kukkapenkkejä sen muotoisiksi, kuin ne kivien mukaan muotoutuvat.

Etupihan lavakauluslaatikoihin laitettiin Janin kasvattamat herneentaimet, kurpitsaa, keräkaalia, kukkakaalia, yrttejä ja salaattia. Omenatarhan laatikoihin tehtiin kateviljely:

• Kasattiin aina kolme lavakaulusta päällekäin (alla suodatinkangas rikkaruohojen kasvua estämään)
• Jokainen laatikko muovitettiin sisäpiolelta (antaa laatikolle elinikää, kun kostea maa ei ole kosketuksissa lautaan)
• Pohjalle kuskattiin Avantilla iso kauhallinen kompustoitunutta lanta-turveseosta omasta lantalasta (vuodessa turve/hamppukuivitettu lanta maatuu mainiosti)
• Lanta-turveseoksen päälle riviin pottua ja sipulia
• Päälimmäiseksi n. 30 cm katekerros (meillä ylivuotista heinää)

Sitten kastellaan ja odotellaan. Katetta lisätään tarpeen mukaan.

Etupihan kivikkopuutarhaan tulee perennoja, eli haaveissa on monivuotinen kukkakeidas. Valitsin eri korkusia ja kesän eri vaiheissa kukkivia kasveja. Kivenkoloihin ja pikkuisiin kasvupaikkoihin lisään vielä kivikkokasveja. Kissat löysivät jo lämpimät kivet köllöttelypaikoiksi (ja epäilemättä nautiskelevat hävyttömästi ”etupihan pehmeästä multavessasta”…)

 

 

Ajatuksia viljelystä ja kevätfiilistelyä

Meillä on haave. Sellainen, että jonain päivänä Rönnin peltopläntti tuottaisi omaan käyttöön kasviksia. Siis ihan koko talvenkin varalle.

Enää emme ota ihan itsestäänselvyytenä, että viljely tuosta noin vaan tapahtuu, vaan suhtaudumme tulevaan kevääseen varovaisen positiivisesti ja huumorilla. Kyllä se siitä sitten jonakin keväänä lähtee. Sellaisena keväänä, kun kellään ei ole akillesjänne poikki tai vauva mahassa. Ehkä tulevana keväänä.

Innostajaksi löytyi kirjakaupasta mitä mainioin Maria Österåkerin Unelma omavaraisduudesta – käytännön opas. (Nemo 2016). Kirja kertoo ihan oikean, suomalaisen perheen matkasta omavaraisemmaksi ja on kannesta kanteen täynnä käytännöllisiä ja toteutettavia vinkkejä. Jostain on hyvä aloittaa, ja suunnitelmiahan on kiva tehdä. Viljelylaatikot meillä jo on, ja lantalassa muhii mitä parhainta tulevaa puutarhamultaa. Käytämme hevosten kuivikkeena nopeasti maatuvaa olkipellettiä ja hamppua, eli tämän talven lannat ovat aikalailla käyttistä multaa jo ensi keväänä.

Laatikkoviljelystä siis aloitetaan, ja laatikoiden lisäksi tulee vähän isompi viljelyalue perunalle. Uusia marjapensaita on tarkoitus hankkia, sillä Rönnin pensaat ovat todella kituliaita ja vanhoja. Joo, ja lisäksi lampaat syövät pensaat jo alkukesästä, joten puutarhan aitaaminen tulee ehkä kyseeseen ensimmäisenä hommana.

Voiko nokkosen laskea hyötykasviksi? Todellakin. Nokkosta ei kuitenkaan tarvitse istuttaa, sitä nimittäin riittää… Kuivattuna nokkosta syövät meillä sekä ihmiset, että hevoset. Viime kesänäkin saatiin ihan ilman viljelyponnisteluja valtava määrä nokkosta tallin heinälatoon kuivumaan.

Tallissa meillä on myös iso, viileä kellari, johon sadon saisi säilöttyä. Kellari löytyi ensimmäisenä Rönnin kesänä vahingossa, kun siivosin romuläjää tallista. Kasan alta paljastuivat kauhuelokuva-tyyliset viistot ovet, joiden alta tikkaat ja siisti, kuiva ja viileä kellari.

Enää puuttuu traktori. Käsipelilläkin saa paljon aikaiseksi, mutta kyllä traktori, edes pikkuinen, toisi uskottavuutta. Itseasiassa saimme häälahjaksi päältä ajettavan ruohonleikkurin, joka on siis hevosvoimiltaan myös puutarhatraktoriksi luokiteltava. Ehkä aloitamme sillä. Kärry perään, niin saa multaa kuskattua. (Ja se vanha, punainen uskottavuustraktori sitten haavelistalle.) Tai sitten hevosvetoisia  puutarhakaluja etsimään…

Ensimmäisenä viljelyvuotena kokeillaan ainakin perunaa, porkkanaa, punajuurikasta, sipulia, salaatteja ja yrttejä. Unohtamatta kesäkurpitsaa, joka on kiitollinen ja runsas kasvatettava.

Mitä sinulla kasvaa puutarhassa ensi kesänä?