Talvirieha

IMG_9237IMG_9202IMG_9211IMG_9221

Hiihtolomaviikolla sää suosi meitä onnekkaasti. Jo kahtena talvena olemme nimittäin naapureiden kanssa yrittäneet järjestää yhteistä talviriehaa, mutta lumeton maa on perunut tapahtuman joka kerta. Siltä näytti nytkin, ennen kuin taivaalta alkoi pari päivää aiemmin tulla lunta oikein kunnolla. Suojasään jälkeinen pikkupakkanen saatiin bonuksena.

Lähimetsässä on paikallisen metsästysseuran laavu (tai oikeastaan sellainen ihan kunnon katos penkkeineen ja tulisijoineen), joka on kaikkien käytettävissä. Kannoimme siis laavulle polttopuita tulta varten ja lampaantaljoja penkeille lämmikkeeksi. Lapioimme lumet ulkopenkeiltä ja pöydältä.

Rönnissä keitettiin valtava padallinen kasvishernekeittoa ja tehtiin tikkupullataikina. Naapurin Kuuranmäessä paistettiin useampi pellillinen pannukakkua ja keitettiin paljon kuumaa kahvia ja mehua.

Tiistaina laavulle kokoontui yhteensä 11 aikuista ja 15 lasta (ikähaarukassa 1-15 vuotta). Ohjelma oli simppeli: laskettiin pulkkamäkeä, seikkailtiin metsässä, käytiin mönkijän peräkärryssä ajelulla ja köpöteltiin talutettuna hevosten selässä. Niin, ja ehkä tärkeimpänä kaikesta, syötiin. Kuuma soppa maistuu ulkona nuotion ääressä jotenkin paremmalta kuin missään ja pannarit katosivat parempiin suihin nopeasti. Kaikkein hauskin ja monelle uusin juttu oli kuitenkin tikkupullan paisto.

Pullataikinasta tehdään sormenpaksuisia pötköjä, jotka kieputetaan tikun ympärille, ja sitten vaan varovasti käännellen paistetaan hiilloksella. Vähän hilloa päälle, ja aaah, mikä nuotioherkku!  Tikkupullia varten tein ihan tavallisen pullataikinan, johon laitoin ekstrapaljon kardemummaa.

Aika monet märät sukat, hanskat ja myssyt kuivateltiin nuotion lämmössä ja sitten juostiin taas mäkeen. En ehtinyt ottaa kovin monta kuvaa, mutta muutaman sentään.

Ensi vuonna kokoonnumme ihan varmasti taas (siis jos vain on lunta…).

Ääripäästä toiseen…

OLYMPUS DIGITAL CAMERAIMG_9043IMG_9042Heh, juuri kun pääsin narisemasta vesisadetta ja kuraa, saamme nyt värjötellä hirmupakkasessa…

Huolehtijatyyppinä olen murehtinut eläinten pärjäämistä pihatossa näillä keleillä, mutta eipä noilla näytä hätää olevan, kunhan heinää riittää ja vesi pysyy sulana. Hevosille kannamme heinää niin paljon kuin mahdollista ja yöksi erityisesti. Slow feeding-verkot täyteen ja lisäksi kunnon kasoja maahan, jotta syötävää riittää aamuun asti, eikä tule vilu. Sisällä pihatossa on muutaman asteen lämpimämpää kuin ulkona, ja kun hevoset ovat sisällä, nousee lämpötila vielä. Lampaat ovat hevosten naapurina sisäpihatossa ja näyttävät huolehtimisestani välittämättä voivan oikein hyvin. Lisäsimme lampaille olkea pehkuiksi ja heinää on tarjolla jatkuvasti. Brunon karsinassa on lämpölamppu ja tukeva pesämökki, jonne possu on roudannut mielin määrin olkea ja vanhoja mattoja lämmikkeeksi. Lämmin puuro aamuin illoin ja possukin tuntuu pärjäävän pakkasessa. Kanat ovat nyt koko päivän sisällä ja ovi tiukasti kiinni. Lämpölamppu lämmittää sen verran, että kanala pysyy plussan puolella ja vesikin sulana, kun sen laittaa lämpölampun alle.

Vesihuolto pakkasilla onkin sitten ihan oma juttunsa. Hevoisilla on Thermo Bar, eli sulanapitokaapelilla varustettu ja uretaanivaahdolla eristetty tuplapalju, jossa vesi pysyy sulana hienosti melkein kahteenkymmeneen pakkasasteeseen asti. Nyt kun mittari näyttää -25, tahtoo pinta jäätyä, ja se pitää sitten vain rikkoa. Lampailla on ämpärijuotto, ja kuumanakin kannettu vesi jäätyy pohjaa myöten yön aikana. Lampaat juovat pakkasella tosi vähän, mutta koitan houkutella niitä ämpärille aina viedessäni uutta, lämmintä vettä. Tänään käyn hankkimassa sulanapitokaapelin myös lampaille.

Talossa me ihmiset puemme villaa ylle moneen kerrokseen, puuhellassa palaa taukoamatta tuli ja öljypannuakin on väännetty kuumemmalle (olen pihi öljyn kanssa…). Silti rossipohjan alta vetää, joten lattiat ovat hyiset. Odottelemme ja toivomme hieman enemmän lunta, jota saisi kasattua kivijalan viereen lisäeristeeksi. Eteisessä kuistin oven sisäpuolelle on ripustettu paksu verho ja peitto vedon vähentämiseksi, ja se auttoikin heti. Eteisen lämpötila nousi +12:sta  seitsemääntoista asteeseen.

Pakkasen bonuksena kaivosta on vesi vähissä heikon pohjavesitilanteen takia, joten olemme tiukalla säästökuurilla veden kanssa. Eläinten on saatava juomavetensä, joten me ihmiset käymme ahkerasti uimahallissa, pesemme pyykkiä vain kun on ihan pakko ja tuomme oman juomaveden kaupasta kymmenen litran tonkissa. Mittaamme veden pintaa päivittäin, joten olemme tietoisia siitä, paljonko litroissa voi päivän aikana käyttää, ilman että putki haukkaa ilmaa. Tiskikone käyttää kerralla vain reilut 10l vettä, mutta pesukone ahnehtii 50-70l per pesu. Kummasti sitä oppii miettimään veden kulutusta, kun on pakko.

Semmoisia alkuvuoden pakkaskuulumisia Rönnistä. Tämä vuosi tuo mukanaan paljon muutakin, kuin pakkasen kanssa taistelua, mutta niistä myöhemmin lisää!