Shou Sugi Ban on vanha japanilainen tekniikka jolla puuta hiillostamalla saadaan aikaiseksi kosteutta, homeita ja lahoa todella hyvin kestävä pinta. Tekniikkaa on käytetty Japanissa vuosisatoja puisissa rakenteissa, joilta on vaadittu äärimmäistä säänkestävyyttä.
Suomessa puun hiiltämistä on vuosisatoja käytetty perinteisenä lahonsuojamenetelmänä aidantolppien maahan upotettavien päiden käsittelyssä. Aidantolppien päät on hiillostettu nuotiolla ja joko lyöty semmoisenaan suoraan maahan tai käsitelty vielä tervalla lisäsuojaksi. Tämä on ekologisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto painekyllästetylle tai jollain muulla myrkyllä käsitellyille tolpille.
Puun hiiltämistä on Suomessa tutkittu pintakäsittelymenetelmänä säälle alttiiksi joutuville pinnoille. Lupaavia tuloksia onkin saatu esimerkiksi Etelä-Helsingin rannassa sijaitsevan Cafe Birgittan ulkoseinistä jotka kaikki on käsitelty hiiltämällä ilman mitään muita pintakäsittelyaineita. Hiiltäminen sopiikin mainiosti kaikkien sellaisten pintojen käsittelyyn missä ne eivät joudu kosketuksiin ihmisten, eläinten tai minkään muun kanssa, mitä ei hiilellä halua sotkea.
Asiaan. Meillä kun nämä projektit eivät pääse vahingossa kesken loppumaan ja kaikkia hommia pitää tehdä hieman päällekäin ja portaittain, sekä vallitsevan inspiraatiotilan mukaan, niin nyt oli sitten vuorossa lammasaidan eteenpäin saattaminen. Projektit muokkautuvat aika pitkälti käsillä olevien materiaalien pohjalta ja näin ollen lopputulos eroaa yleensä siitä, mitä aluksi oli ajateltu. Tällä kertaa tolpat tehtiin vuosi sitten ylijääneistä 2 x 4 pattingeista sen sijaan, että olisi ostettu viitisenkymmentä valmista aitatolppaa.
Tulipesä. Tulipesän ladoin vanhoista tulitiilistä leveäksi, jotta siihen mahtuu useampi aitatolppa kerralla käsittelyyn. Pohjalle ladoin samoja tiiliä ja jätin tiilien väliin kunnon raot, jotta ilma pääsee vapaasti palavan materiaalin alle, taaten näin kuuman ja tehokkaan roihun (ahjossa ilma puhalletaan palavan materiaalin alle ja näin saavutetaan äärimmäinen kuumuus). Itse tulipesän kehä kannattaa latoa hieman harvaksi jotta korvausilma pääsee kiertämään. Tuli kannattaa sytyttää heti alussa mahdollisimman leveäksi, vaikka useammasta kohtaa samanaikaisesti.
Hiiltäminen. Itse hiiltämisessä kannattaa olla rivakkaotteinen ja nopea. Mitään kaffepausseja on ihan turha miettiä päitä polttaessa koska muuten käteen jää vain kasa tuhkaa. Lado tolpat nopeasti kantilleen haluttuun pituuteen riittävän lähelle toisiaan, mutta kuitenkin sen verran väliä jättäen, että tuli pääsee loimottamaan väleistä. Tolppien väleistä nousevat liekit lisäävät ylösnousevan ilman virtausta voimakkaasti, kiihdyttäen paloprosessin todella tehokkaaksi. Siksi tässä vaiheessa kannattaa olla tarkkana ja valmiina nopeasti kääntämään puolta kun haluttu hiillostumisaste on saavutettu. Tämän jälkeen vedä tolpat vielä reunalle niin että vain viistottu osuus saa ekstrakäsittelyn kummallekin puolelle.
Tolppien päät jäävät kytemään ja jälkisammutustyö onkin tärkeä osa prosessia, ettei hiillostuminen jatku tai tolpat pahimmassa tapauksessa syty uudestaan palamaan. Kastelun jälkeen tolpat voi jättää kuivumaan yöksi, minkä jälkeen irtonaisen hiilen voi harjata pois. Tolpan päät voi tervata ennen asennusta tai sitten lyödä tolpat semmoisenaan maahan.
P.S. Illan muuttuessa yöksi kannattaa hyvin pohjustettu hiillos käyttää hyväksi leppoisan grillailun, tai muuten vain istuskelun ja ihmettelyn muodossa.
P.P.S. Grillailu oli sen verran mukava kokemus pitkästä aikaa että seuraavaksi taidan valmistaa tulipadan, missä voi tulistella ja nautiskella iltapalan auringonlaskua ihaillen.
Rönnin tila 
Hienosti onnistui hiiltäminen!
Hei! Löysin tämän blogin muutama päivä sitten ja olen nyt ihan innoissani tästä! Todella inspiroiva blogi, paljon mielenkiintoisia juttuja.
Mulla on aikomuksena muuttaa maalle ja vuoden päästä aloittaa mm. rakentamaan pihattoa hevosille! Tarkoituksena olisi rakentaa sellainen käytännöllinen, toimiva, viihtyisä pihatto enintään kuudelle hevoselle.
Ajattelin, että onko sulla antaa joitain vinkkejä pihattoon liittyen, esim. mitkä on sun mielestä tärkeimpiä juttuja ja mitä ainakin kannattaa ottaa huomioon?
Yksi juttu mitä mä olen mm. kovasti miettinyt on että kuinka kannattavaa/tarpeellista on, että tallissa olisi juokseva vesi? Eli jokin pieni vesipiste (lavuaari)? Ehkä pesupaikka? Lämminvesivaraaja?
Teillä ilmeisesti ei tule vettä talliin? Miten sujuu?
Jään ehdottomasti seurailemaan tätä blogia!
Hei. Pihaton tärkein ominaisuus on tarjota hevosille vedotonta ja kuivaa tilaa lepäämiseen. Kesäaikaan hevoset hakeutuvat pihattoon myös hyönteisiä pakoon, jotenpihatto olisi hyvä olla musta tai tumma sisäpuolelta ja oviaukoissa valoa läpäisevät suikaleet. Tämä siksi että hyönteiset hakeutuvat valoa kohden ja näin lentävät automaattisesti pihatosta ulos. Koko määräytyy minimissään pidettävien eläinten tarvitseman tilan mukaan. Hevosille kannattaa hieman ylimitoittaa pihaton koko jotta pääsevät väistämään toisiaan, samasta syystä olisi optimaalista jos pihatossa olisi kaksi ulosmeno reittiä. Kuivikkeena meillä oli viime talvena pohjalla turvetta ja päällä hamppurouhetta jota lisättiin pari kertaa viikossa, hyvin toimii. Juokseva vesi ei ole välttämätön, mutta helpottaa päivittäisiä rutiineja kummasti. Meillä on kanto vesi ja lämmitettävä vesipalju ulkona joka pysyy sulana ympäri vuoden. Vettä kannetaan käsipelillä kaksi kertaa päivässä. Pihatoista ja erilaisista ratkaisuista löytyy aika kivasti tietoa esim. FB ryhmistä. Pihatossa hevoset pääsevät noudattamaan lajille ominaista käyttäytymistä. Laidunta kannattaa olla riittävästi että saavat laiduntaa koko kauden.