Ajatuksia viljelystä ja kevätfiilistelyä

img_1256img_1302OLYMPUS DIGITAL CAMERAimg_1540fullsizerenderMeillä on haave. Sellainen, että jonain päivänä Rönnin peltopläntti tuottaisi omaan käyttöön kasviksia. Siis ihan koko talvenkin varalle.

Enää emme ota ihan itsestäänselvyytenä, että viljely tuosta noin vaan tapahtuu, vaan suhtaudumme tulevaan kevääseen varovaisen positiivisesti ja huumorilla. Kyllä se siitä sitten jonakin keväänä lähtee. Sellaisena keväänä, kun kellään ei ole akillesjänne poikki tai vauva mahassa. Ehkä tulevana keväänä.

Innostajaksi löytyi kirjakaupasta mitä mainioin Maria Österåkerin Unelma omavaraisduudesta – käytännön opas. (Nemo 2016). Kirja kertoo ihan oikean, suomalaisen perheen matkasta omavaraisemmaksi ja on kannesta kanteen täynnä käytännöllisiä ja toteutettavia vinkkejä. Jostain on hyvä aloittaa, ja suunnitelmiahan on kiva tehdä. Viljelylaatikot meillä jo on, ja lantalassa muhii mitä parhainta tulevaa puutarhamultaa. Käytämme hevosten kuivikkeena nopeasti maatuvaa olkipellettiä ja hamppua, eli tämän talven lannat ovat aikalailla käyttistä multaa jo ensi keväänä.

Laatikkoviljelystä siis aloitetaan, ja laatikoiden lisäksi tulee vähän isompi viljelyalue perunalle. Uusia marjapensaita on tarkoitus hankkia, sillä Rönnin pensaat ovat todella kituliaita ja vanhoja. Joo, ja lisäksi lampaat syövät pensaat jo alkukesästä, joten puutarhan aitaaminen tulee ehkä kyseeseen ensimmäisenä hommana.

Voiko nokkosen laskea hyötykasviksi? Todellakin. Nokkosta ei kuitenkaan tarvitse istuttaa, sitä nimittäin riittää… Kuivattuna nokkosta syövät meillä sekä ihmiset, että hevoset. Viime kesänäkin saatiin ihan ilman viljelyponnisteluja valtava määrä nokkosta tallin heinälatoon kuivumaan.

Tallissa meillä on myös iso, viileä kellari, johon sadon saisi säilöttyä. Kellari löytyi ensimmäisenä Rönnin kesänä vahingossa, kun siivosin romuläjää tallista. Kasan alta paljastuivat kauhuelokuva-tyyliset viistot ovet, joiden alta tikkaat ja siisti, kuiva ja viileä kellari.

Enää puuttuu traktori. Käsipelilläkin saa paljon aikaiseksi, mutta kyllä traktori, edes pikkuinen, toisi uskottavuutta. Itseasiassa saimme häälahjaksi päältä ajettavan ruohonleikkurin, joka on siis hevosvoimiltaan myös puutarhatraktoriksi luokiteltava. Ehkä aloitamme sillä. Kärry perään, niin saa multaa kuskattua. (Ja se vanha, punainen uskottavuustraktori sitten haavelistalle.) Tai sitten hevosvetoisia  puutarhakaluja etsimään…

Ensimmäisenä viljelyvuotena kokeillaan ainakin perunaa, porkkanaa, punajuurikasta, sipulia, salaatteja ja yrttejä. Unohtamatta kesäkurpitsaa, joka on kiitollinen ja runsas kasvatettava.

Mitä sinulla kasvaa puutarhassa ensi kesänä?

15 kommenttia artikkeliin ”Ajatuksia viljelystä ja kevätfiilistelyä

  1. Porkkanaa, salaattia, sokeriherneitä ja kesäkurpitsaa ainakin. Jos kokeilis kasvattaa perunaa saavissa (pari sopivasti epäkuranttia=haljennutta vailla käyttöä). Kasvihuoneessa runsaasti tomaatteja. Lisäksi marjapensaista löytyy puna- ja mustaherukkaa ja mustikkaa ja mansikkamaakin löytyy. Viime kesänä istutin tyrnintaimia, mutta niistä tuskin vielä marjoja saa. Tässähän tulee ihan kevättä ikävä <3

  2. Heippa,

    Ompa kiva lukea näitä teidän tapahtumia.

    Meillä kasvatellaan paljon kaikenlaista, erityisen hyviä tuloksia saatu maa artisokasta. Kasvaa meillä laatikossa käytännössä hoitamatta, tuottaa runsaasti satoa ja säilyy hyvin.

    Vielä vasta haaveillaan kylmäkellarista, mutta nuo ovat turpeessa ulkovarastossa säilyneet hyvin ja se mikä jäi nostamatta kasvaa keväällä.

    Muistanko oikein, että teillä oli pihkavoidetta myytävänä?

  3. Heippa lähes tulkoon naapurista.

    Kasvilavat on kyllä ehdottomasti helpoin tapa kasvattaa vihanneksia. Meillekin käytetään pelkkää palanutta hepokakka-turve seosta. Kasvoi muuten viime kesänä aika sato! Tuli varmaan 70-80kg kesäkurpitsaa, 6 taimesta. Kannattaa siis lisäillä uutta ainesta joka kevät…

    Meillä kasvaa sinun listan lisäksi hernettä (suoraan kaupan soppaherneistä), erilaisia papuja, mangoldia (superkasvi, tuottoisa, pitkä satokausi ja elukoille voi syöttää loput lokakuussa kun pakkaset alkavat) sekä nam palsternakkaa. Piparminttu on ihan mun ykkös suosikki. Sitä korjataan talteen niin itsellekkin kun kavereille. Yrtit kasvatan ruukussa rappusilla, siitä saa nopeasti napattua ruuan laiton lomassa.
    Yrteistä saa tehtyä huippu yrttisuolaa.

    Kurkkaappa blogin puolelta meijän lavaratkaisuja ja puutarhaunelmia.
    Kiva nähdä teijän ratkaisut keväällä.

    Amppu

  4. Punaisetkin viinimarjapuskat uudistuvat leikkaamalla, ei kannata ainakaan ylös kaivaa. Virallisen ohjeen mukaan leikellään pikkuhiljaa monta vuotta, mutta meillä yksi lapsista leikkasi koko puskan aivan tyvestä matalaksi (luuli mustaksi, jotka pitikin leikata…) ja hyvä, terve ja tuottoisa pensas siitä tuli :-)

      • Juuri sellainen meilläkin oli, ja isovanhemmillani lisää :-) Nekin elpyivät ihan uuteen elämään. Olivat jäkälöityneitä, varmasti yli 50 vuotta samalla paikalla kasvaneita. Muutaman marjan terttuja jaksoivat kasvattaa. Nyt tekevät isoja, mehukkaita terttuja. Kokeile :-)

      • Kokeile tehdä ”vauvoja” niistä. Eli laitat oksan osittain maahan mullan sisään niin se tekee itselleen uuden juuret ja näin saat uuden marjapensaan. Mökillä uudistin marjapensaita viime kesänä tällä tavalla.:)

  5. Suosittelen ruusukaalia, se on niin hyvää! Sitä aion edellämainittujen lisäksi laittaa. Mies laittaa chilejä, vaikka meillä on pakkasessa monen vuoden chilit ja viimevuotisiakin puskia hengissä. Kurkkuja ajattelin myös kasvihuoneeseen laittaa. Kasvimaahan salaatit ja yrtit, ehkä punajuuria myös.

  6. Hih – viljely helppoa, kastelu, harventaminen, kitkeminen yms. rasittavaa. Tomaatintaimet navetan eteläseinustalle kannattaa hankkia taimiliikkeestä. Kateviljelyllä vissiin vähän pienentää kitkemisen ja kastelun vaivaa. Kehäkukkaa ja nokkosvettä sitten öttiäisten torjuntaan. Kohopenkit/lavat savimaalla paremmat ellei innostu aivan tosissaan muokkaamaan maata. Pinaatti, vuonanakaali, lehtikaali, eri salaatit, retiisi ja herneet, ne ovat olleet sellaisia, jotka Sipoossa asuessani toimivat mukavasti. Herne on nättikin köynnöstäessään ja pikkuisilla kukkasillaan. Myös Hajuherne kukkasena on kiva kesäkaveri. Isot kaalit yms. vaativat joko ”vartiointia” tai tuholaistorjuntaa, tulee niin helposti kaaliperhosen yms. toukkia. Ja joo aitaus ekana, jos haluaa pitää lammakset pois kasveista. Saa nähdä saanko tänä keväänä aikaiseksi sen kohokasvimaan. Vanhaan lantalaanhan olen haaveillut kasvihuoneeksi. Vaihtaisi katon valokatteeksi ja eteläseinän lahot laudat ja ovet korvaisi vanhoilla ikkunoilla. Voisihan siellä ainakin siemailla viileitä ja kuumia virvokkeita jos ei muuta.

    • Heh, juu, entuudestaan tiedän, että homman on oltava mahdollisimman vaivatonta toimiakseen! Toi lantala-kasvihuone on niin hieno suunnitelma! Meillä on jossain välissä (=jonain kesänä, jonain vuonna) tarkoitus rakentaa jonkinlainen kierrätysmateriaalikasvihuone. Ratulassa aikanaan kasvatin ihan pienessä kasvihuoneessa ”kuin itsestään” valtavan sadon kurkkua ja yrttejä.

  7. Mielenkiintoisen näköinen kirja, täytyypä tutustua. Viljelysuunnitelmia täälläkin, sato viimevuonna surkea, joten huonommin ei ainakaan voi tuleva kesä sen osalta sujua 😂
    Kuviasi katsoessa tulee kesää ikävä🌱🍀🌼

Jätä kommentti Maarit Peruuta vastaus