Pidän elokuusta. Se on jonkinlainen vedenjakaja kesän ja syksyn välissä. Aamut ovat kirpeitä ja illat jo pimietä, mutta päivällä saa nauttia lämmöstä ja kesäfiiliksestä. Koitan samalla sopeutua arkirytmiin, lasten koulujen ja harrastusten tuomaan aikatauluelämään ja omaan ajankäyttöön töiden, opiskelun ja tilanhoidon välillä.
Rönnissä on tehty tällä viikolla kaivinkonehommia. Hevosten pihaton etupiha ja pihattotarhan takapiha olivat viime syksyn, talven ja kevään kammottavaa mutamössöä, ja tyypit joutuivat taiteilemaan polviaan myöten kurassa päästäkseen paikasta toiseen (kuin myös ihmisetkin…) Pihattotarhan takapihalta kaavittiin nyt maata noin 20-40 cm:n syvyydeltä 150 m2:n alueelta, siihen laitettiin suodatinkankaat ja päälle kunnon kerros mursketta. Etupihalta kaavimme jo myöhään viime syksynä kerroksen pois, joten siihen laitetaan nyt vain kangas ja murske. Murske on 0-16 mm raekooltaan ja kovettuu pikkuhiljaa hevosten käytössä. Kova pohja osassa pihattoa on hyvä juttu paitsi sen mudan vähentymisen kannalta, myös kengättömien hevosten kavioiden kannalta. Ihan halpaa lystiähän tämä ei ole, mutta parasta on tehdä kerralla kunnolla. Olen myös iloinen siitä, että voin käyttää apuna paikallista (ja äärimmäisen taitavaa) kaivinkonekuskia ja samaten paikallista murskeentoimittajaa. Facebooksivuillani (ikoni sivun ylälaidassa oikealla) on myynnissä vanhoja huonekaluja, joita kahden keräilijän taloudessa kertyy enemmän kuin omiin tarpeisiin. Jos siis haluat avittaa pihattoremontissa, käy ostoksilla!
Muutenkin eläinten elintilojen parantaminen helpottaa arkea etenkin syksyllä ja talvella. Kun eläinsuojat toimivat ja rehut ja kuivikkeet ovat helposti saatavilla, helpottuu myös ihmisten arki.
Tyhjensimme pihaton makuuhallin jo aiemmin kesällä. Vuoden aikana kertynyt olkipatja oli aika ällöä lapioitavaa… Hevoset tykkäävät köllötellä oljissa, mutta päivittäinen kakkojen siivoaminen oljista on mielestäni hankalaa. Taisi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta olkikuivikkeella… Tuleva vuosi mennään turpeen ja purun sekoituksella. (Olkipelletistä tykkään myös kovasti, mutta muutenkin paksulla Viimalla on tapana syödä sitä…) Turvepaalit saan helposti hankittua paikallisesta Centralbod-maatalousrautakaupasta ja purun Agrimarketista. Isot, kaksipyöräiset kottikärryt ja suursäkkilantala parantavat ja nopeuttavat osaltaan päivittäistä tallityöskentelyä.
Bruno-possu saa pitää olkensa, mutta lampaille vaihdoimme myös turvetta alle. Kanalassa on turpeen ja oljen sekoitusta. Heinät meille toimitetaan tänä vuonna kerran kuukaudessa midi-paaleissa (n.250kg/kpl), sillä vaikka valkoiset traktorinmunat pihassa eivät varsinaisesti ole mikään kaunistus, on heinän jakaminen avatusta paalista helppoa ja kustannukset saa samalla jaettua kuukausittaisiksi, eikä kerralla tarvitse ostaa koko talven heiniä. Heinäntoimittajammekin on muutaman kilometrin päästä, joten Rönnissä popsitaan lähiheinää.