Puutarha-aita heinäseipäistä

IMG_6561IMG_6566IMG_6563IMG_6559

 

Äkillisen inspiraatikohtauksen kourissa rakensin puutarhan ja talon väliin aidan vanhoista heinäseipäistä. Ateljeeta tyhjentäessä seipäitä kertyi melkoisen sopiva pino, ja erottelin joukosta pisimmät, ehjimmät ja vahvimmat pystytolpiksi. Kovin tukeva tämä aita ei ole, koska seipäitä ei voi juntata maahan aitatolppien tapaan, vaan ne työnnetään reippaasti rautakangella tehtyyn reikään.  Kaunis se on kyllä. Lampaiden takia laitan vielä matalaa verkkoaitaa alareunaan. Kieputtelin lyhyemmät seipäät rautalangalla pystyihin kiinni sopivaan kaltevuuteen. Jonkinlainen kulkuportti tuohon pitää vielä rakentaa ja alemmas kasvulaatikoiden kohdalle tulee toinen, sievempi kävelyportti köynnostukineen.

Kaikki materiaalit löytyivät navetan takaa, rautalankaa lukuunottamatta. Se maksoi 4€. Hinta tässä rakennelmassa ainakin on kohdillaan. Aikaakaan ei mennyt kuin muutama tunti ja auringon paisteessa oli kiva touhuta.

 

 

Eläinsuojien kevätkunnostus

IMG_5068IMG_5063IMG_5066IMG_5077IMG_5072IMG_5065IMG_5081Viikko sitten lauantaina Rönnissä tartuttiin pihaton sisäosien korjaamiseen hevosten ja possun jäljiltä. Samalla tehtiin lampaille uusi koti ja koirille päivähoitokeskus. On jotenkin äärimmäisen tyydyttävää ja huojentavaa saada tehtyä jotain, mitä on pyöritellyt päässään jo kauan. Meillä on sellainen periaate, että aina pyritään tekemään siitä materiaalista, mitä Rönnistä löytyy ja vasta pakon edessä lähdetään ostoksille. Se on paitsi hauskaa ja aivonystyröitä jumppaavaa, myös käytännöllistä, ekologista ja taloudellista. Kulutamme molemmat myös säännöllisesti aikaa Tori.fi:ssä ja Facebookin Purkutavarakirppiksellä etsimässä sopivaa materiaalia. Ilmaista kattopeltiä, naurettavan halpaa kakkosnelosta ja lautaa, vesisäiliöitä, mitä vaan löytyy, kun jaksaa etsiä. Pihaton sisärakenteet rakennettiin aikanaan hieman liian kepoisesti, joten hevosten kurkottelu ja nojailu ovat pikku hiljaa vääntäneet sisäportin paikoiltaan. Bruno-possu viimeisteli katastrofin punkemalla väkisin (niin kuin possuilla on tapana) itsensä portin raosta rehuvaraston puolelle, sillä seurauksella, että koko väliseinä vääntyi paikaltaan ja portti lensi kumolleen. Korjasimme siis väliseinän ja löimme samalla maahan pari vankkaa rautajalkaista tolppaa tukemaan rakennetta. Uusi portti on tukevampi ja korkeampi, joten enää hevoset eivät yllä kurkottelemaan sen yli. Uusi sisäpihatto lampaille rakentui hevosten makuuhallin viereen. Aitarakenteet purin tulevasta ateljeesta, missä ne ovat aikanaan palvelleet vasikoiden karsinoina. Elementit tuettiin paikoilleen ja kiinnitettiin isoilla kulmaraudoilla seiniin. Vanha heinähäkki pääsi taas hommiin ja sen lisäksi kiinnitin isomman heinähäkin viereen. Heinähäkki estää kätevästi lampaita polkemasta heiniä jalkoihinsa, ja heinähävikki pienenee. Vesiämpärinkin saa nyt kiinnitettyä seinään, eikä se ole enää jatkuvasti kumollaan. Keritsijä kävi sopivasti surauttamassa tytöt kesäkuosiin ja nyt nakut odottelevat, että saan laitumen aidattua. Lampolan jatkeeksi, huoltokäytävän toiselle puolelle heinälatoon rakennettiin aita ja portti myös. Tämä estää mahdollisia karkulaisia ahtamasta massujansa ähkyyn ja samalla saimme koiralan, eli koirien puuhamaan, johon koirat saa tarvittaessa touhuamaan rauhassa. Rakennuspäivän jälkeen on uupunut ja onnellinen olo.