Kaatosateen keskellä selaan kesäisiä kuvia, ja kas, ihan vähän aikaa sitten oli niin kuuma, ettei mitään jaksanut tehdä kuin hetken kerrallaan ja hiki valuen. Henäkuun loppupuolella rakennettiin tien päähän, viljelijältä vuokratulle heinäpellolle hehtaarin laidun hevosille. Vihdoinkin kunnollista vihreää purtavaa loppuunkalutun oman niittylaitumen vaihteluksi.
Tolppien hakkaaminen kivikovaan peltoon on melkoinen cross fit -treeni. Sitten väännetään johtimet paikoilleen ja lopulta ensin setvitään ja sitten vedetään sähkönauhat. Siinä välissä pidetään monta juomataukoa ja syödään eväitä. Kiitos ihanien naapureideni, säästymme päivittäiseltä veden kantamiselta, koska saamme veden suoraan hanasta letkulla laitumelle tuotuun vanhaan kylpyammeeseen. (En voi kyllin hehkuttaa ihan parhaiden naapurien ja ystävien olemassaoloa <3 )
Illalla auringon laskiessa ja ilman viilennyttyä viedään hevoset laitumelle. Kamera kourassa odotan villiä pukkilaukkaa, häntä pystyssä ja kaula kaarella kirmaamista ja sen sellaista, mutta paskan marjat, kopukat vain laskevat tyynen rauhallisina päänsä ja alkavat rouskuttaa tuoretta ruohoa. Tylsimykset.
Rönnin tila 
Aikamoinen urakka hellepäivälle, pollet kyllä arvostaa. Ihana kullanvärinen viljapelto taustalla. Niin kaunista maisemaa.
Kovin tutun kuuloista puuhaa, aidan rakentaminen tämän kesän helteessä. :)
Nyt voi jo laittaa hymiön perään, aidan tekohetkellä ei naurattanut. Jos ei ollut hirmuinen helle niin sitten satoi kaatamalla vettä. Mutta eläinten vuoksi sitä tuntuu tekevän kaikenlaista..
Heinäkuun helle tuntuu nyt niin kovin kaukaiselta! Melkoinen urakka kyllä oli sää mikä tahansa. Ehkäpä pollet olivat niin sokaistuneita vihreän määrästä, että pukkilaukkatreenit siirtyivät sinne ruokalevon jälkeen :)