Eläinlauman kanssa elämisessä on sellainen varjopuoli, että reissaaminen ja etenkin ex tempore -kipaisut ovat lähes mahdottomia. Tai eivät ehkä ihan sentään, pitää vain löytää lomittaja, eli kotimies, eli ihminen joka tulee mielellään viettämään aikaa maalle ja hoitamaan eläimiä. Ja mielellään tietenkin tuttu ja luotettava. Verkostoni ei ole suuren suuri, joten näitä ihania ihmisihmeitä on vain pari. Viime viikon lopulla vietimme lasten kanssa pari päivää Hämeessä siskoni kesäpaikassa kodin ja eläinten ollessa kotimiehen hyvässä huomassa.
Tekee kuulkaas aika hyvää olla hetki muualla. Ilman kaikkea huolehtimista ja kotirutiineja. Nukuin pimennetyssä huoneessa siskon vieressä makoisat yöunet, keittelin aamukahvit ihan rauhassa ja tuijottelin järvelle. Oli aikaa jutella, lukea ja neuloa.
Serkukset leikkivät keskenään, saunasta kipaistiin monta kertaa järveen. Jokakesäinen retki Voipaalan taidekeskuksen kauniisiin maisemiin ja uskomattoman ihana kesähetki Puutarhakahvila Tervapääskyssä omenapuun alla raparperimehua nauttien. Pieniä iloja, hyviä hetkiä.
Kotiin on ihanaa palata parin lomapäivän jälkeen, rapsutella kaikki eläinystävät ja istahtaa omille portaille katselemaan illan valoa.
Rönnin tila 
Kyllä aivan oikeassa olet, siskon luona on kiva aina piipahtaa kun jutut ovat käsitöihin samanlaisiin asioihin liittyviä ja hetki kodin arjesta poissa tekee hyvää ja maiseman vaihto varsinkin. Viimeinen lomaviikko menossa, ensi viikolla sorvin ääreen paluu, onneksi hiljaisempaan aikaan kesälomien ollessa päällä.