”Tuntuu, kuin joka päivä olis lauantai”, sanoo poikani. Niin tuntuukin. Minä olen lomalla. Lupasin itselleni pitää heinäkuun lomaa. Nyt opettelen olemaan. Olemaan huolehtimatta yritykseni asioista, olemaan ilman sähköpostin vilkuilua, unohtamaan puhelimen äänettömänä hyllyn reunalle.
Kun ulkona sataa, minä neulon. Keitän vielä yhdet kahvit mutteripannulla ja rouskutan kanelikorppuja ja lakutoffeesuklaata. Uitan korppuja maitokahvissa ja imeskelen mössööntynyttä. Väripadat kiehuvat keittiössä. Kellonaika menettää merkityksensä, koska aamulla ei ole pakko nousta kuudelta ja startata töihin tai kouluun.
Rönnin tila 
Neulon ensi kuussa syntyvälle lapsenlapselle pöksyjä,pienelle tytölle,ja mietin millainen uusi tulokas on. On hyvä ja rento mieli. Huomenna fillarilla puutarhahommiin. Kasvimaalla sormet mullassa mieli lepää ja kroppa saa aurinkohoitoa. Aurinkoista ja rentouttavaa heinäkuuta sinulle!
olisiko sinulla antaa vinkkiä ketä olisi hyvä tekmään vanhan talon kuntotarkastuksen?
Ne on ihan selvästi Porvoosta kotoisin olevia lakutoffeesuklaita, joiden sukulaiset minttutoffeesuklaat katoavat kitaani valoakin nopeammin, siksi Porvoossa käydessä piipahdetaan aina tehtaanmyymälässä.
Toivottavasti loma luo pään sisälle uutta kohisevaa intoa ja rapisevia luovuustulvia.