Iltaisin ryömin paksun ja suuren peittoni alle pieneen makuukomerooni. Punaisen lampun valossa yritän sinnikkäästi lukea keskeneräistä kirjaa, mutta nukahdan aina kahden sivun jälkeen. Kops. Kirja putoaa käsistäni ja havahdun myöhemmin sammuttamaan valot.
Kyllä sulle täytyy hattua nostaa! Ihailen sun aitoutta ja uskallusta näyttää, että ei mee aina käsikirjoituksen mukaan elämä. Ja että suunnitelmaa voi muuttaa ja taas mennään.
Yritän elää itsekin vähän samalla tavalla. Aina, kun pohja pettää, rämmitään pystyyn ja mennään rinta rottingilla kohti uutta. Turha jäädä tulee makaamaan ja vanhoja märehtimään.
Mahtaa uni maistuakin päivän puuhien jälkeen. Aika söpö pikku komero, kuin pesä. Hauskaa ensimmäistä vappua Rönniin!
Uusi kotisi on aivan hurmaava!Tsemppiä uurastukseen.)
Oikea väsymys on parasta. Kotitonttukin varmaan tykkää.
Ihana uusi koti sulla ja perheelläsi ♡
Löysin tämän blogin ja piti heti lukea alusta loppuun :)
Käyn aina kurkkaamassa, että mitä sinne taloon kuuluu. Arvaan, että paljon ja kaikenlaista. Vaan miten hyvä on, että vedät henkeäkin välillä. Ja nukut niin paljon kuin pystyt. Onpa meinaan melkoinen talvi takanasi!